Me Synnyimme LäHtemääN - Popeda

Paiva koittaa taas, se meidat maahan lya

me pakenemme unelmiin

Mutta kesta kohta meidat kantaa ya

itsemurhakoneisiin

Lujaa valtatiella yhdeksan

kromi soi, bensa palaa, ratissa istuu han

Kaupunki sieluni merkitsee, se ei muuta tee,

se vain raatelee

Sita pakoon kiidetaan

Me kodittomat synnyimme lahtemaan



Kulta pieni mun, saanko olla sun,

voinko tulla aivan sisaan

Lantioosi mina kietoudun

ja vauhtiamme lisaan



Yhdessa vain voimme voittaa sen

me kuljemme pois tuskin milloinkaan palaten

Kulta, lahtisitka minun matkaan,

ei meita pidattele rautakarsinatkaan

Mina tiedan, mita teen

Olen elava ja kuollut uskon ainoastaan rakkauteen



Taakse kartanon pojat menneet on

he huutavat kaduillaan

tytat kampaavat tukkaansa kosteaa,

pojat nayttavat taitojaan

Huvipuistot talveksi suljetaan,

usva sekoittaa hiekan ja veen

Tana yana kanssasi kuolen pois,

suudelmaan ikuiseen



Tana yana sankarit murtuneet

viime syaksyyn ponnistaa

Vaikka kaikki nayttavat lahteneen

eika yksikaan suojaa saa

Vien sut viimeiselle matkalleni

sulle lahjoitan hulluuteni sielustain

Paiva koittaa, vaikka tieda en

viela aikaan sen

ma siihen uskon vaan

aurinkoon kiidetaan



Me kodittomat synnyimme lahtemaan