Jossain lnness kartano on,
jonka emnt huutaa,
lujaa huutaa,
kaaressa ptn lattiaan ly,
hokee "Saatana, Leonard!"
eik juuri muuta.
Kulmalla siin on tanssipaikka
ja pahainen
putkan lainen,
kaikissa niiss olen laulanut,
sen tiet poliisi
ja moni rikas iknainen...
Vaan kun vtyksen luonna laitettiin,
ja rouvilla rahaa riitti, niin
en voinut olla lankeematta laulelmiin...
Olin siis joutunut joutomaalle
ja jlkikin oli
tyn mukainen,
vaan pahuudesta mitn tehnyt en -
jos joskus lauseen lauloinkin,
olosuhteet saneli sen.
Silloin kun skki phni painettiin,
koristeeksi kytt kiedottiin,
en voinut olla lankeematta laulemiin...
Silloin liversin laulamaan se pahan d:n
- jo joku katos joen pimeyteen,
ikuisuuksiksi
sementtikinttuineen...
Nyt omatunto soimaa: kutittaako tollon kaulaa?
paras olisi, ettei Leonard laula.
Ihanainen isnmaa
on alkanut allani kuumottaa,
on hmrherraa leskirouvaa monta
kovin katkeraa - voi tapahtua
nyrlle kertojallenne
jotain vkivaltaista, peruuttamatonta...
Vaan kun vtyksen luonna laitettiin,
ja rouvilla rahaa riitti, niin
en voinut olla lankeematta laulelmiin...
Silloin kun skki phni painettiin,
koristeeksi kytt kiedottiin,
tuli tarve tutustua toisiin maisemiin...
Siis jos jostain nappaat nelirenkaisen,
jrjestn passin ja muun kaiken,
ja rajan takana
lupaan ett laula en.
Silloin tanssin kanssasi, vaikkei tulisikaan
se kaunista katseltavaa olemaan, ja lupaan:
(2x)en lausettakaan laula, en sinusta ainakaan,
en nuottiakaan laula, en sinusta, milloinkaan.
|