Veden alla on vaikea hengitt
olen vain osa tt maailmaa
imeydyt minuun pienin kuplina
kutittelet kaisloina
kuiskit omaa nimesi
Kvin joskus vieraalla rannalla
sin rakensit kuitenkin parhaimman
jossa ponttoonit lmpivt aamusin
ja aurinko oksankolossa iskee silm
Seison ksillni vedess
sin pidt minua pystyss
sukellat suutelemaan ilmaa
jotta rikkoisin entisen enntykseni
Illan tulo veden viilent
min kuuntelin sinua
tarinoitasi lumpeenlehdille
katselin kun sulin sinuun
Seison ksillni vedess...
|