Katosit yllättäin, pimeään yksin mä suremaan jäin.
Heräsin unestain: oon pelkkä astinlauta mä vain.
Peliä meklarin sä pelasit, nyt sen mä tajuta voin
Sydämen asukin sä työnsit pois kuin kulkurin.
Ch.
Sä olit lainaa
vain hetken aikaa
ja mulle korkolaskun annoit vain
Sä olit lainaa
vain hetken aikaa
mä eräpäivän muilta kuulla sain.
Paremman huomisen löydän, kun voitan mä epäilyksen.
Oikean rakkauden saan varmaan vielä kokea sen.
Rakennan uudestaan elämän entistä tukevamman
Luotan vain suudelmaan, se saa mut menneet hautaamaan.
Ch
|