Lapsuuteni kesat
sumuun vajonneet
palasiksi muistojeni lajaan hajonneet
palapelin kasasin
paksuin rukkasin
ihmetellen minne kaikki palat hukkasin
En unta saanut, ja nain
jain miettimaan
Kaiken minka muistan
aika kutistaa
ma sita pelkaan
sua tahdon rutistaa
kuullut olen ikuisuuteen
kaiken piirtyvan
ja kaiken suhteen
kaiken siirtyvan
Niinkuin kuuluu asiaan
kaikki tahdet
kuu ja kaikki muu
aikakin
niin myas aikanaan
sina lahdet
pois haipyy taikakin
siksi rakastan sua nyt
Oli mielessani elamani
olemattomuus
kuun takaa mulle
nauroi ikuisuus
ei huomista
ei eilista
vain taman hetken
voin nahda peilista
Valovuosiensa takaa
tahdet vilkkuen
unelmille ihmisten
hiljaa ilkkuen
Tiedanhan
etta pieni oon
kun silta tuntuu
mahdun hyvin kainaloon
Aamu sarastaa
aiset hetket varastaa
meidat valoon hukuttaa
meidat nukuttaa
|