on iltaruskon aika tahdon kayda nukkumaan
katken kateen perhosen joka saapui mua katsomaan
sen siivissa on kultaa ja se hieman varisee
sen kammenelle nostan en ma mitaan pahaa tee
on taskussani kirje jonka kotiin lahetan
ja naytan sita sulle jos tahdot tietaa enemman
kestan taalla hyvin ja tulen pian takaisin
teen raunioista talon jossa kanssasi asuisin
sina saavuit ja puhalsit otsalleni ilmaa helpottavaa
silloin tiesin on ollut kuolevan helppo tunnustaa
viimeinkin rakkauttaan
kunnian kentat on viimeinen paikka missa toisensa saa
ihmiset joista toinen jaa kunnian kentalle makaamaan
odotin kevatta liikaa taisteluhaudoissaan
lansirintamalta ei mitaan uutta ei edes huomista
nostin paani ylas nahdaakseni maailman
tavoitellen perhosta joka siipiaan lepuuttaa
on iltaruskon aika ja suljen silmani
mutta ennen kun ma nukahdan tahdon avata kateni ja
paastaa ilmaan perhonen joka kaikkein kaunein on
on hyva kayda nukkumaan kun on nahnyt auringon
sina saavuit ja puhalsit otsalleni ilmaa helpottavaa
silloin tiesin on ollut kuolevan helppo tunnustaa
viimeinkin rakkauttaan
kunnian kentat on viimeinen paikka missa toisensa saa
ihmiset joista toinen jaa kunnian kentalle makaamaan
sina saavuit ja puhalsit otsalleni ilmaa helpottavaa
silloin tiesin on ollut kuolevan helppo tunnustaa
viimeinkin rakkauttaan
kunnian kentat on viimeinen paikka missa toisensa saa
ihmiset joista toinen jaa kunnian kentalle makaamaan
|