Siin unessa valvoin
ja minulla oli hopeinen haarniska
seisoin varjona vuorella,
auringon kirkkaus otsallani ja maa
oli uusi ja valmis.
Siin unessa lensin
haukkana lumisten vuorien ylitse
sydn tulvillaan kipua
jota juuri hyltty tuntee ja maa
oli vanha ja hauras.
Kivihuoneen lattialla
istuu nuori Alexandra
keinuu hiljaa ees ja taas,
suojaa ksin lintuaan.
Min sanoin heille:
"tulkaa myhemmin jos ollenkaan".
Min sanoin heille
mit kohta tulee olemaan.
Siin unessa itkin,
poltin maahan kaupungin
kuten minun kskettin,
kuten mittani mr ja maa
oli uusi ja valmis.
Siin unessa hersin
nin Luojani kasvoista kasvoihin.
Enk laulanut en,
en en nostanut ntni ja maa
oli vanha ja hauras.
Suruhuoneen seinustalla
plyttyvt kuvat nukkuu,
katsoo hiljaa uniaan,
muistamatta rakkaitaan
Hn her pivemmll,
sukii ksin hiuksiaan.
hn her pivemmll,
unohtamaan haamujaan.
|