Katselen kattoon, ni kuuntelen
taas rouva ruusunen selloaan soittaa
tunnen tn biisin oon kuullut ennenkin
siihen on sanatkin joita m en muista
Hn ylkertaan muutti asumaan
jlkeen sen Jokimaan joka joutui linnaan
katselen kattoon, soittoaan kuuntelen
ja kuvittelen sen mit sill' on plln
Se on hieno nainen, rouva Ruusunen
rauhaa saa m en, hnt vain mietin
kerran me mentiin hissill kahdestaan
sill' on muovikasseissaan voita ja piim
ja m niin tahdoin tunteeni tunnustaa
mut suustain tuli vaan, et
|