Hetki Hautausmaalla - Ismo Alanko

M tuijotan kive jossa seisoo

kuolleen toverini nimi

tnne m pdyn itsekin

vaikka kuinka riuhtoisin

hnen nauravat kasvonsa mtnevt

kouransa maatuvat

ja vaikka se kalvoi se tuhannen markkaa

niin en ei tunnu missn



Tuijotan kive jossa seisoo

kuolleen toverini nimi

hnen vaalea tukkansa kasvaa vaan

vaikka lumi jo peitt maan

hn nukkuu vastoin tahtoaan

matoja poskillaan

siihen m pdyn itsekin

vaikka kuinka riuhtoisin



Siis ota mua kdest, mennn pois

halataan viel kun ehditn

hetkellinen onnen tunnen kesken kaiken

kesken koko olemisen, turhantrkeyden

ja kesken kaiken



M tuijotan kive jossa seisoo

kuolleen miehen nimi

tnne m pdyn itsekin

vaikka kuinka riuhtoisin

vaikka linnoissa herrana kulkisin

kskyj jakaisin

niin multaa suussa makaisin

lopulta kuitenkin



Siis hellit hetkeksi poikaparka

halataan viel kun ehditn

hetkellinen onnen tunne kesken kaiken

kesken koko olemisen, turhantrkeyden

ja kesken kaiken



Ne tuhannet kauniit pivt

kuulin katkeruuden nt

m omaa mieltni tuijotin

ajalle hvisin

nyt mun kalpeat kasvoni mtnevt

luuni maatuvat

ja vaikka se kalvoi se tuhannen markkaa

niin en ei tunnu missn

m tuijotan kive jossa seisoo

mun kuolleen ruumiini nimi