Surujen sillalta nin
Tummien aaltojen uivan merelle pin
Ne ikvni pintaan sai
Ja lokit kirkui ne karanneet on Hitchcockin linnuista kai
Kaipuuni nousee siivilleen
Kuka keksi rakkauden
Nhd surujen sillalta sain
Kaupungin katolla thti tuhansittain
Yksi lhti ja laskeutui
Se lensi halki taivaan ja radaltaan harhautui
Sille esitin kysymyksen
Kuka keksi rakkauden
Y oli niin valkoinen
Kun puhalsi palkeet rakkauden
Thdenlentona kai
luokseni saavuit ja kauniimman teit minun maailmastain
Joku ktkee kysymyksen
Kuka keksi rakkauden
Kuka sai aikaan sen
Surujen sillallakin se kulkee
Ei se lhde hengilt milln
Thtien tomuna se leijailee
Ja syttyy kuin itsestn
Joku keksi rakkauden
Jos sin et jis
En minkn tll olla vois
Eik ikvni tnne jis
Thten lentisin kauas ja hiljaa hiipuisin pois
Tyydyn vastaukseen
Joku keksi rakkauden
Ja sin toit minulle sen
|